Päivitetty 3.3.2021
Kuva 1. Flinders Petrien
näyte numero 7. Lähde on video (2).
Sahausjälkien lisäksi Egyptin
rauniokentiltä on löytynyt runsain määrin putkiporattuja reikiä. Egyptologien
mukaan putkiporaus toteutettiin siten, että sopivan pituista kupari- tai
pronssiputkea painettiin sen yläpäästä työkappaletta vasten ja putkea
pyöritettiin, joko edestakaisin jouseen kiinnitetyn narun avulla tai yhteen suuntaan
kammesta kiertäen, vauhtipyörävaikutteisen massan painolla.
Työstö oli hiontaa, jonka
reikään jatkuvasti syötetty kovasta mineraalista tehty hiekka sai aikaan. Kun
reikä oli riittävän syvä, niin keskustaan jäänyt sydän katkaistiin iskemällä
sitä sivuttain. Faaraoiden aikaisista kuvista näkyy, millaisilla laitteilla
kumpaakin menetelmää toteutettiin.
Muinaiset jäljet
putkiporauksesta
Putkiporausjälkiin tutustumisen voi aloittaa vaikkapa
mainiosta Lasse Aitokarin videosta (1). Perusteellinen katsaus on UnchartedX:n
Benin videoilla (2) ja (3) ja hyvä on myös Foersterin video (4). Putkiporattuja
reikiä näyttää löytyvän kivistä runsaasti ja myös kovien kivien rei'issä näkyy
erittäin selviä työstöuria.
Egyptologi Flinders Petrie tuli mittaustensa jälkeen siihen
tulokseen, että työstöurat hänen näytteissään olivat kierteisiä. Tämä tapahtui
jo 1800-luvun lopulla. Hän julkaisi tarkkojen tutkimustensa tulokset vuonna
1883 kirjassaan 'The Pyramids and Temples of Gizeh'. Hänen tutkimuksensa
hävisivät yhä kauemmas historian hämärään, kunnes insinööri Christopher Dunn
toi vuonna 2010 ne uudelleen esiin kirjassaan 'Lost Technologies of Ancient
Egypt'.
Tekstilähteestä (4) ilmenee, että muinaiset egyptiläiset
putkiporaajat tunsivat korundikiteet hiovana aineena. Korundikiteitä löytyi
yhden pehmeään kiveen poratun reiän pohjalta.
Petrie joutui aikanaan kiistaan kollegansa A. Lucasin kanssa
siitä, olivatko työstöurat porassa kiinni olevien kiteiden vai irtokiteiden
aiheuttamia. Suu- ja hammaslääketieteen edustajat Gorelick ja Gwinnett (1983)
pyrkivät ratkaisemaan tämän kiistän omalla varsin laajalla koesarjallaan ja
tutkimuksellaan, jonka tulokset he julkaisivat tekstilähteessä (3). Tutkimus ei
vielä sillä kertaa tuonut ratkaisua arkeologien väliseen kiistaan. Mielestäni melkoinen
puute on se, että heiltä jäi sivuun Petrien keskeisin huomio eli työstöurien
kierteisyys. He eivät tarkistaneet sitä, vaan puhuivat vain 'konsentrisista
viivoista'.
Kuva 2. Työstöurien
havainnollistamista Petrien näyte 7:ssä. Lähde on video (5).
Insinöörit Christopher Dunn ja Eric Wilson kävivät Petrie-museossa
tarkistamassa Petrien näytteet. Tekstilähteissä (1) Ja (2) he kertovat
tuloksensa, joita edellä luetelluissa videoissa on esitelty. He vahvistivat
Petrien julkaisemat tiedot tarkoin mittauksin putkiporausnäytteistä ja
kulhonsirpaleista. He mm. havainnollistivat työstöurien kulkua ohuen langan
avulla kuvasta 2 näkyvällä tavalla.
Insinöörien julkaisemat tulokset ovat saaneet sekalaisen
vastaanoton. Monet toteavat heidän tehneen vakuuttavan tarkkaa työtä ja
kieltäjät lähtivät kumoamaan heidän ajatuksiaan. Kiistoissa kannattaa tutustua
tarkkaan kummankin osapuolen perusteisiin, joten on syytä katsoa myös video (5),
jossa kerrotaan urien kierteisyyden tulleen perusteellisesti kumotuksi
venäläisten tutkijoiden ja kokeilijoiden toimesta.
Teoreettista järkeilyä urien kierteisyydestä
Putkiporauksessa voivat samat uraa leikkaavat kiteet tehdä
työtä jatkuvasti, kun pora tunkeutuu hiukan syvemmälle joka kierroksella. Kun
tutkitaan työstävien kiteiden jättämiä uria, niin poran pyöriessä vain yhteen suuntaan
voi olla mahdollista saada selville poran syöttö. Syötöllä tarkoitetaan sitä,
miten paljon pora etenee yhdellä kierroksella. Tekniikassa puhutaan kierteen
noususta, joka on vastaava käsite kuin poran syöttö ja sopii myös
putkiporauksen yhteyteen.
Teoreettisesti järkeillen syötön olemassaolo voidaan todeta
kahdella tavalla. Seuraamalla yksittäistä työstöuraa voidaan todeta, että
täyden kierroksen jälkeen ei tulla lähtökohtaan, vaan ollaan siitä nousun
verran eri paikassa. Toisaalta urien nousukulma poran pyörimisakselia vastaan
kohtisuoran tason suhteen määrittää kierteen nousun, kun kappaleen halkaisija
tunnetaan. Käytännössä nousu voi olla niin pieni, että mittaustarkkuus ei riitä
nousukulman toteamiseen.
Edelleen teoreettisesti järkeillen kierteisyys ei voi tulla
näkyviin pienen syötön tapauksessa, koska lähes toistensa päälle tulevat urat
sekaantuvat toisiinsa. Pienehköä syöttöä ei voi selvittää muuta kuin ehjistä
rei'istä ja porasydämistä.
Sekä löydetyt putkiporausreiät että porasydämet ovat
kartiomaisia. Siitä seuraa varmuudella se, että yksi työstöura ei voi jatkua
kovin monta kierrosta katkeamattomana kierteenä, kun uudet kiteet alkavat tehdä
uraa. Kierteisten urien syntyminen poraa takaisin vedettäessä tuskin on
mahdollista, koska sydämen ja reiän kartiomaisuuden takia poran kosketus reunoihin
heikkenee.
Urien kierteisyys on kumottu?
Jon Bodsworth (ilmeisesti egyptologi) kävi tarkastamassa
Petrie-museon näytteen numero 7 eli näyttelyn eniten kommentoidun
poraussydämen. Hän otti siitä vain valokuvan, josta en ole löytänyt tietoja
muualta kuin Dunnin tekstilähteestä (1). Hän mittasi kuvasta työstöurien
suunnan ja päätteli, että urat eivät olleet kierteiset, vaan kohtisuorassa
pituusakselia vastaan. Kappale on kuitenkin kuvassa sen verran vinossa
asennossa, että sellaista päätelmää ei pitäisi tehdä.
Kanavan 'SGD Sacred Geometry Decoded' videolla (5) julistetaan, että venäläiset
kokeilijat ja tutkijat ovat kumonneet tämän porasydänjutun. Asiallisuuden
suhteen video on surkea – loputonta samojen asioiden toistoa ja hyökkäilyä
suurisyöttöisestä putkiporauksesta kertoneita vastaan. Video (5) on
käännöskooste venäläisen Alexander Sokolovin videoista, joissa hänen omien
tutkimustensa lisäksi näytetään Nikolai Vasjutin tekemiä putkiporauskokeita.
Yksi Sokolovin venäläisvideoista on video (6). Se on niin vahvaa rienausta,
ettei se mielestäni ole kunniaksi esittäjälleen. Mielestäni venäläisten ylisuuri
into kumota insinöörien tulokset ei herätä luottamusta. He syyttävät urien
kierteisyyteen uskovia samasta intoilusta mihin itse lankeavat. Videolla (7) on
päällepuhuttu käännös yhdestä venäläisten kokeiluvideosta.
Kuva 3.
Vasjutinin poraama näyte ja Petrien näyte 7. Lähde on video (5).
Mutta entä videon (5) väite, että näytteestä 7 ei ole ollenkaan osoitettu
kierteisen uran olemassaoloa? Eli että Petrien ja insinöörien mittaukset eivät
sellaista osoita? Tälle väitteelle on kaksi perustetta: työstöurien sekavuus ja
se, että venäläiset tutkijat ovat poranneet reikiä egyptiläisten alkeellisella
menetelmällä ja saaneet aikaan aivan samanlaisia uria.
Kuvassa 3 ovat venäläisten porasydän ja Petrien näyte 7. Urat ovat varsin samannäköisiä. Videolla (5) venäläisten näyte pyörii, mutta valitettavasti sen täyttä kierrosta ei näytetä eikä sydämen halkaisijaa ilmoiteta, joten mittaukset jäävät avoimiksi.
Kuva 4.
Sokolovin koostekuva Petrien näytteestä 7. Lähde on video (5).
Omia mittauksia
Petrien kuuluisan porasydännäytteen numero 7 pituus on
Dunnin mittauksen mukaan 11cm, josta saadaan keskikohdan halkaisijaksi 47 mm. Teorian
mukaan siinä ei voi olla yhtenäistä, koko pituuden jatkuvaa kierreuraa, koska
näyte on kartiomainen. Mutta onko siinä edes muutama yhtenäisenä jatkuva
kierteinen ura? Videolla (5) on eri suunnista kuvattu 12 kuvan sarja näytteestä
7. Näistä kuvista ei kuitenkaan voinut seurata uria näytteen ympäri, koska
muutamat kuvat olivat liian epätarkkoja. Videolla on myös tarkka koostekuva,
jossa näkyvät näytteen urat levitettyinä koko kierroksiksi, kuva 4.
Ylimääräiset pisteet ja himmeät viivanpätkät ovat omia seurantajälkiäni.
Ryhdyin tarkistamaan kuvan 3 uria. Kokeilin seurata
kolmea uraa, ja joka kokeilulla päädyin tulokseen, että kierre on olemassa ja
se on oikeakätinen. Tosin ajauduin 2-3 uraa liian kauas lähtöpisteestä, mutta
poikkeama oli aina samaan suuntaan, kun seurasin uraa niin tarkasti kuin
osasin.
Myös insinöörit tulivat lankakokeellaan tulokseen,
että urat olivat kierteiset. Kierre on oikeakätinen, kuten kuvasta 2 selviää.
Kuva 5. Lähikuva
Petrien näytteestä 7. Lähde on video (5).
Kuvasta 5 näkyy, että urat eivät voi jatkua selvinä
kappaleen ympäri, koska ne usein loppuvat äkillisesti tai lipsahtavat sivuun jatkeeltaan.
Tämä oli odotettavissakin ottaen huomioon, että porattaessa uurtamistyötä
tekevät kiteet irtoavat kosketuksesta tavalla tai toisella ja uudet kiteet
alkavat uurtaa omaa osuuttaan.
Piirsin kuvan 3 näytteiden paperikuviin keskiviivan ja
mittailin mahdollisen kierteen vinoutta sen suhteen. Vasjutinin näytteessä
vinous vaihteli puolelta toiselle, mutta näytteessä 7 vähäinen vinous viittasi
systemaattisesti oikeakätiseen kierteeseen, eli mahdolliseen suureen syöttöön. Mittailin
myös näytteen 7 vierekkäisten urien välisiä etäisyyksiä. Niistä ei tullut esiin
yhtenäistä kierteen nousua, vaan etäisyydet vaihtelivat melko tavalla. Kierteen
olemassaolo on helppo todeta, mutta sen nousu on vaikeata mitata tarkasti uran
vinoudesta, koska työstöurien välinen etäisyys on noin 3 % sydämen
halkaisijasta. Tuo 3 % antaa nousuksi 1,5 mm.
Kuva 6.
Vasjutinin porasydän. Lähde on video (5).
Venäläisten porasydämet ovat yleensä lyhyempiä ja
vahvemmin kartiomaisia kuin Petrien näyte 7. Myös venäläisten porasydämissä
näkyy oikeakätinen kierre, kuten esimerkiksi kuvassa 6, oikeanpuolisessa
värillä korostettuna. Videolla kertoja toteaa, että tämä on tuloksena
vauhtipyöräporaamisesta, jossa poraputken heilunta on suurta ja kiertovoima
vaihtelee systemaattisesti kammen eri asennoilla. Missään tapauksessa se ei voi
olla syöttö niin hitaassa menetelmässä.
Venäläiset tutkijat ja kokeilijat ansaitsevat
kiitoksen siitä, että he ovat nähneet paljon vaivaa kokeiden tekemisessä ja
ovat tiedottaneet tuloksistaan. Tiedotteiden sävy olisi voinut olla vähän
hillitympi. Valitettavasti he eivät toteuttaneen tarkasti Chris Dunnin esittelemää
täydellistä vertailukoetta, joka olisi kuvan 7 mukainen. He olivat kovin
tarkoitushakuisia ja hutiloivat joka vaiheessa.
Kuva 7. Dunnin kaavailema vertailukoe
muinaisten työstöjälkien kokeelliseen tarkistukseen.
Tutkimusta tarvitaan lisää
Mielestäni Dunnin ja Wilsonin mittauksin esittelemä yksi näyte numero 7 ei
riitä putkiporauksen työstöurien kierteisyyden osoittamiseen, varsinkaan
venäläisten kokeilijoiden tulosten valossa. Insinöörit ja Petrie kertovat
havainneensa toisessa ja ehkä vielä muissakin näytteissä kierteisen uran, mutta
he eivät osoittaneet sitä mittauksin.
Työstöurien selvä kierteisyys ja suuri syöttö olisivat niin
arvoituksellisia asioita, että tehokas jatkotutkimus on tarpeen. Tutkimuksessa on
ratkaisevan tärkeä asia selvittää, muodostavatko työstöurat todellakin kierteen.
Egyptiläisten tunnetuilla porausmenetelmillä saavutetaan mitättömän pieni
syöttö. Teoreettisesti ajatellen pitäisi syntyä satunnaisia lyhyitä uria tai
saman uran päät kohtaavat reiän tai sydämen vastakkaisella puolella. Kaikkien työstöurien
pitäisi olla kohtisuorassa poran akselia vastaan. Venäläisten kokeet
osoittavat, että tällainen päättely ei välttämättä pidä paikkaansa.
Rei'istä pitäisi tehdä ainakin viiden kohdan
tutkimusohjelma:
1. Tietokanta löydetyistä rei'istä, kivilaji ja sen kovuus mukaan
ottaen
2. Reikien tarkka puhdistus ja puhdistusjätteen talteenotto
3. Replikoiden tekeminen selväuraisten reikien sisäpinnoista
4. Urien mahdollisen kierteisyyden selvittäminen ja nousun mittaaminen
5. Puhdistusjätteiden hiukkasten analysointi hiovien kiteiden laadun selvittämiseksi
Poraussydämistä pitäisi tehdä tarkka video näytteen
pyöriessä runsaan kierroksen, jolloin jokaisen uran kulku on selvitettävissä
täydellisesti. Vielä kätevämpi keino olisi selvittää urien kulku 3D-kuvauksella.
Mielestäni porausurien kierteisyydestä ja syötöstä ei saada varmuutta
ilman jotain tämän suuntaista tutkimusta. Venäläisten väite heidän poraamissaan
sydämissä näkyvästä oikeakätisestä kierteestä on tutkimisen arvoinen asia.
Kyseessä ei ehkä olekaan niin yksinkertainen ongelma kuin teoreettisesti järkeillen
voisi ajatella.
Tekstilähteet
1. Walking in the Shadow of William F. Petrie
http://www.gizapower.com/petrie.html
2. Rolls
Royce Engineers at the Petrie Museum
http://www.gizapower.com/petrie/ericwilson.html
3. Leonard Gorelick & A. John Gwinnett (1983): Ancient Egyptian Stone-Drilling
https://www.penn.museum/documents/publications/expedition/PDFs/25-3/Ancient.pdf
4. Anna Serotta (2015): Secrets of Ancient Egyptian
Technology
https://www.metmuseum.org/blogs/now-at-the-met/2015/ancient-egyptian-technology .
Videot
1. Egyptin Mysteerit - Muinaisen Egyptin korkea
teknologia (2019)
https://www.youtube.com/watch?v=6qMxLy_no-U
2. The Story of the
Enigmatic and Mysterious Tube Drills of Ancient Egypt - UnchartedX full
documentary
https://www.youtube.com/watch?v=KFuf-gBuuno
3. Ancient Tube
Drills, Part 2! More context, more Petrie, more cores, even some examples from
Peru!
https://www.youtube.com/watch?v=0YX-SQNr2GI
4. Lost Ancient
Technology: Drill Holes And Saw Marks In Ancient Egypt
https://www.youtube.com/watch?v=scrNQZCD14M
5. Lost
Ancient High Technology & Core 7: The Party Is Over
https://www.youtube.com/watch?v=Xsx8RwyPQbc
6. Артефакт,
которым нас дурят 100 лет | Прожектор Лженауки
https://www.youtube.com/watch?v=wL7Jinj5324
7. Making
Egyptian Drill Holes: Lost Ancient High Technology
https://www.youtube.com/watch?v=yyCc4iuMikQ