Muurien tiukat raot

 17.12.2020

 Päivitetty 15.11.2023 

Kuva 1. 12-kulmainen kivi polygonimuurissa. Lähde on video (2).

 

Muinaisten polygonimuurien tunnusmerkkinä ovat niiden kivien väliset uskomattoman tiukat raot, joihin ei voi työntää ohuintakaan veitsenterää. Miten kivien kyljet on saatu aikanaan niin tarkasti yhteensopiviksi? Keksin siihen neljä teoreettista mahdollisuutta.

Vähittäinen sovittaminen

Teoreettisesti voisi ajatella, että ensin on etsitty suuresta joukosta parhaiten yhteensopivat kivet. Sitten niiden vastinpintoja on kokeiltu yhteen ja jokaisen kokeilun jälkeen on pahimpia huippuja madallettu. Näin tehden saadaan joka kierroksella syntymään yhä kapeampi rako. Mike Haduck, ammatikseen kiviä työstävä mies, kertoo videolla (1), että tällaista menetelmää käytettiin noita polygonimuureja rakennettaessa. Videonsa loppupuolella hän esittää miten se käytännössä tapahtui.

Kuva 2. Kivien sovittamista iskukiviä ja hankaamishiontaa käyttäen. Lähde on Mike Haduckin video (1).

Taitaapa Mike olla hiukan optimistinen tuon menetelmän suhteen. Videon aikaisemmassa vaiheessa hän käyttää suhteellisen ohuita kivilaattoja sovittamisesimerkissään. Silloin tarvitsi toimia vain yhdessä tasossa. Kuvan 2 tilanteessa hänellä olivat käytössään vain pienet kivet. Todellisessa tilanteessa sovitettavat pinnat voivat olla jopa neliömetrin luokkaa ja yhtä aikaa pitää sovittaa kahta pintaa eli uuden kiven alapintaa alustaansa vasten ja toista kylkeä muurissa olevaa kiveä vasten. Alapintaa sovitettaessa on jopa kymmenien tonnien painoisen kiven alapinta käännettävä esiin ulos pistävien kohtien tasoittamista varten.

Historian professori David Miano kertoo videollaan oman käsityksensä Sacsayhuamanin muurien rakentamistavasta. Lisäksi hänellä on todellisen asiantuntijan Vincent Leen haastattelu aiheesta. Lee kertoo, että muurit on rakennettu sovittamalla yhteen lähiseudun satunnaisia irtonaisia kivenjärkäleitä. Kivet raahattiin köysillä vetäen maata pitkin. Videolla näytetään myös sovitusmenetelmä käyttäen muokattavien pintojen välillä puista mittatikkua. Lee on varma asiastaan, mutta epäröi vähän suurimpien kivien kohdalla.

Liittymispintojen suunnittelu etukäteen

On teoreettisesti mahdollista, että taitava kivenhakkaaja ensin suunnittelee muuriin sijoitettavan uuden kiven pintojen muodon. Sitten hän tarkasti hakkaa kovat kivilajit iskukivillä muotoonsa ja lopuksi hioo kaikki tarvittavat kivien kyljet suunniteltuihin muotoihin. Pehmeitä kiviä hän luonnollisesti voi työstää kupari- ja pronssitaltoilla. Lopuksi hän vain yksinkertaisesti sijoittaa uuden kiven onnistuneesti paikalleen. Helppoa kuin heinänteko?

 

 Kuva 3. Tasakorkeista kivistä rakennettu muuri. Lähde on video (2).

 

Tilanne on helpoin silloin, kun kivet ovat pieniä ja käytetään yksinkertaisia muotoja. Suorat tasopinnat helpottavat suunnittelua, koska ne ovat aina yhteensopivia. Jos kivikerrokset ovat tasakorkeita ja käytetään pelkkiä tasopintoja kuten kuvassa 3, niin suunnittelu edelleen helpottuu. Kuvassa 3 näkyy ylhäältä päin, miten myös muurin keskisauma on tehty erittäin tiiviiksi, vaikka se ei ole näkyvissä ulospäin. Muinaiset muurinrakentajat eivät kaihtaneet vaikeutta. On kaarevia pintoja ja monia kulmia. Kuvassa 1 on esimerkki 12-kulmaisesta kivestä ja kuvassa 4 on esimerkki kivistä, joissa on käyriä toisiinsa täydellisesti liittyviä pintoja.

Kuva 4. Käyräpintaisia kiviä Ollantaytambossa. Lähde on Brien Foersterin video (3).

On arveltu, että polygonimuurit on rakennettu kestämään maanjäristyksiä, joten on kannattanut nähdä vaivaa muurien kivien muotoilussa. Tähän kuulunee vielä yksi vaikeusasteen lisäys eli kivien jatkuminen muurin kulmassa, kääntyen toisen sivun puolelle. Kuvassa 5 on esimerkki sellaisesta kivestä. Muurin kivet ovat rapautuneita ja näyttävät karkeatekoisilta, mutta niiden tiiviit välit ovat polygonimuurin merkki. Samassa kohdassa videota on muitakin esimerkkejä kivien jatkumisesta vierekkäiselle seinälle. Lähdevideo on venäjäksi päälle puhuttu, joten sen täysi ymmärtäminen edellyttää hyvää venäjän kielen taitoa. Itseltäni menee osa vähän ohi.

Kuva 5. Muurin kahdelle sivulle kääntyvä kivi. Lähde on GRESAR:in video (4).

 

Kivien pehmentäminen

Edelleen teoreettisesti ajatellen muurin kivien välit on helppo saada tiiviiksi, jos osaa pehmentää kiveä sopivasti. Kun painaa esityöstetyt ja pehmentyneet pinnat vastakkain, niin riittävän kovaa painaen ne tiivistyvät täydellisesti ilman hiomista. Mutta onko kivissä jälkiä pehmentämisestä? Ehkä jonkin verran on, mutta aivan liian vähän ja epämääräisesti. Tarkoitukseni on tehdä kivien pehmenemiseen viittaavista jäljistä oma juttunsa.

Venäläiset tutkijat ovat pohtineet kivien mahdollista pehmentämistä mm. videoilla (5) ja (6). Videolla (5) pohditaan varsin teoreettisesti havaintoja, jotka ovat pehmenemisen puolesta tai sitä vastaan. Videolla (6) todetaan, että havainnot sotivat sekä pehmenemistä että valamista vastaan. Käsittääkseni tilanne jää edelleen epämääräiseksi.

Kuva 5. Siirtymän paljastama muurin kiven yläpinta. Lähde on GRESAR:in video (6).

Osittain puretuista polygonimuureista on nähtävissä, että kivien yläpinnat ovat koveria ja että ne ovat erittäin tarkasti seurailleet päällä olevan kiven alaosan muotoa, kuvat 5 ja 6. Pystyliitoksissa kivien pinnat ovat saaneet usein jonkin verran erkaantua toisistaan muurin sisällä. Jos pintoja on pehmennetty, niin pieni määrä ylimääräistä massaa pitäisi pursuta ulos ja sitten kovettua. Tällaista pursumista ei taida olla havaittu.

Kuva 6. Osittain purettua muuria. Lähde on GRESAR:in video (6).

 

Kivien valaminen

Vielä teoreettisesti ajatellen muurin kivien välit tiivistyvät täydellisesti, jos kivet valetaan paikalleen samalla tavalla kuin betoni. Muurissa paikoillaan olevat kivet toimivat osaltaan muottina ja avoimille puolille pitää järjestää muotti. Kivien hankalat muodot eivät aiheuta työstöongelmia, vaan tiiviit raot järjestyvät automaattisesti ja muodot ovat vain muottiongelmia. Kivien valamisesta geopolymeereinä on näyttöä Puma Punkussa, mutta lähes kaikki siellä näkyvissä olevat kivet ovat hajallaan ja alkuperäisrakenteiden rakojen tiiviyttä on vähemmän seurattu.

Venäläiset kokeilijat ovat valaneet hyvän näköisiä polygonimuureja, kuten näkyy esimerkiksi pitkäveteisen videon (7) lopusta kaapatussa kuvassa 7.

Kuva 7. Nykyaikaista valettua polygonimuuria. Lähde on video (7).

 

Tutkimusta tarvitaan lisää

Valamista lukuun ottamatta edellä teorioina esitetyt polygonimuurien rakentamismenetelmät ovat nykyaikanakin erittäin vaikeita toteuttaa. Mielestäni on syytä kunnolla ihmetellä, miten pronssi- tai edes rautakaudella olisi saatu aikaan sellaisia muureja, käyttäen arkeologien löytämiä käsityökaluja.

Kivien sovittamistyötä käytännössä tehnyt ammattilainen kertoo näkemyksensä, miten vaikeita polygonimuurit ovat olleet rakentaa, kommentti linkin (9) videolta:

@gregbeetham3838

I have in the past done fitting work of a high order, making one face fit to another in three dimensions and have the outside faces end up in correct alignment at the same time as you finally arrive at a perfect fit between the internal faces. It requires a very high degree of exactitude and application, much more than most people realize.

Looking at those examples of large stone blocks with non-uniform shapes fitted together perfectly to me is creepy, very creepy, it almost gives me goose bumps just looking at them.

Today we have no method of emulating that end result using large heavy granite stone blocks, and even if say one invented a continuous returning indestructible abrasive thread spindle cutter there is still the obstacle of separating the stone from the quarry on the mountain on the other side of the valley and transporting them to the sun temple mountain site, both of which appear to be very steep.

There isn’t any method today that could transport those large heavy stones down and up such steep slopes.

All of which adds to the ceepyness factor for me.

It looks like they used an x-ray holographic machine that could take a 3D image of the next vacant spot in the wall and could then project that image into the rock across the valley and then convert the x-ray hologram into a cleavage cutter and could then tractor beam the rock across the valley while neutralizing gravity and put it into place.

Something like that might do it.

Beethamin ratkaisu ongelmaan näyttää epäilyttävän edistykselliseltä. Hänen viittauksensa kivien kuljettamisen vaikeuteen tarkoittaa Ollantaytambon ryoliittikivien kuljettamista laakson toisella puolella olevasta louhoksesta. Ryoliitti vastaa graniittia, mutta on jähmettynyt paljon nopeammin kuin karkearakeisempi graniitti.

Kuvassa 8 on suomalaista historiallista polygonimuuria. Muinaisia kunnon opettajia ei ole ollut, koska huolellisesti työstetyt kivien välit eivät kuitenkaan vedä vertoja Perusta löytyville muureille. Sadevesi on aikojen kuluessa valuttanut kalkkia muurin taustan laastista alaosan läpi ulos. Kivien koko on sen verran pieni, että ne ilmeisesti on ladottu paikoilleen sovittamismenetelmällä.

Kuva 8. Suomalaista polygonimuuria Bomarsundin linnoituksessa. Lähde on suomalainen Wikipedia.

Polygonimuureissa olisi melkoinen tarve tutkimukselle. Kaikkien polygonimuurien kivilaji pitäisi selvittää luotettavasti, ottaen huomioon myös geopolymeerien mahdollisuus. Riittävän monien muurien kivien louhintapaikat tulisi selvittää kemiallisin ja rakenneanalyysein. Ehjiä muureja pitäisi avata sen verran, että saadaan näytteet kivien välisistä hiukkasista ja mikroskooppinäytteet pintojen rakenteista. Näin voisi selvitä jotain käytetyistä työkaluista ja työmenetelmistä. Valitettavasti sellaiset tutkimukset eivät näytä kiinnostavan arkeologeja tai ainakaan he eivät ole laajasti julkistaneet niiden tuloksia.

 

Videot

1. MACHU PICCHU "A stone masons commentary" (MIke Haduck)
https://www.youtube.com/watch?v=njCStq0Hn58

2. Impossible Ancient Stone Work In Peru That Proves They Melted, Shaped and Fitted Huge Blocks Perfect
https://www.youtube.com/watch?v=DiUN6o-kZaU

3. Megalithic Ollantaytambo In Peru Was Built Before The Inca
https://www.youtube.com/watch?v=EakTYHak1AQ

4. перевод+анализ Шокирующая древняя технология - Храм Преа Вихеар, Камбоджа, Praveen Mohan
https://www.youtube.com/watch?v=z3dj8SNeO84

5. Пластификация камней. Все аргументы "За" и "Против""
https://www.youtube.com/watch?v=uMUpuXLLBBU

6. Доводы против «пластилиновой» и «бетонной» версий создания полигональных кладок.
https://www.youtube.com/watch?v=TkhwoEyLDZw

7. Делаю полигональную кладку как в Перу (эксперимент)
https://www.youtube.com/watch?v=az6b2B1mwxg

8. SACSAYHUAMAN - How They Did It | Polygonal Masonry
https://www.youtube.com/watch?v=_5AplOCegMA

9. Lost Ancient High Technology And Cataclysm At Ollantaytambo Peru
https://www.youtube.com/watch?v=sPcffDKFKWc

Tuhon jälkiä

 

Päivitetty 8.2.2021

Kuva 1.Paikallisesti sintrautunutta polygonimuuria. Lähde on video (1).

Muinaisissa kivirakennelmissa ja patsaissa näkyy merkillisiä jälkiä, jotka viittaavat rajuun paikalliseen kuumenemiseen. Myös tuhotulvien jälkiä näkyy. Mitä ihmettä silloin on tapahtunut? Näissä jäljissä olisi paljon tutkittavaa geologeille ja mineralogeille.

Kuva 2. Lähikuva sintrautuneesta kohdasta. Lähde on video (1).

Muurin sintrautuminen

Sintrautuminen tapahtuu kiinteätä ainetta kuumennettaessa, kun aine pehmenee jo ennen sulamispisteen saavuttamista. Kuvissa 1 ja 2 näkyy Perussa sijaitsevan Tambomachayn muinaista polygonimuuria ja siinä oleva paikallisesti sintrautunut kohta, video (1). Videon kommenteissa ehdotetaan kyseessä olevan kohdan olevan peruskalliota, jota ympäröimään muuri on rakennettu. Tarkasti katsoen voi huomata että näin ei ole, koska muuriin kuuluvia kiviä on selvästi muokkautunut ja sintrautuneessa kohdassa näkyy polygonikivien välisiä rakoja.

Päällimmäisenä näkyvä keko voi olla ylempää laavan lailla valunutta muurin osaa. On suuri ja maailmankuvan kannalta erittäin merkittävä mysteeri, miten tällainen paikallinen kuumeneminen on voinut tapahtua. Laavan lämpötilan kerrotaan Wikipediassa vaihtelevan välillä 700 - 1,200 °C. Puuta poltettaessa päästään samoihin lämpötiloihin, mutta enpä ole kuullut kenenkään sulattavan kiviä puuta polttamalla. Graniittikallioon jää vain halkeamia ja irtokuoria paikalla olleen nuotion kohdalle.

Siinä olisi tutkittavaa geologeille ja mineralogeille.

Kuva 3. Kaivauksen seinämästä ulos pistävä suorakulmainen kivi. Lähde on Brian Foersterin video (2).

Puma Punkun mutatulva

Puma Punkussa ja Tihuanacossa näkyy arkeologisilla kaivauskentillä punertavaa hienojakoista maata. Koska sitä näkyy sekä kivien päällä että alla, niin kyseessä on mitä ilmeisimmin ollut raju mutatulva, joka on voimallaan hajottanut olemassa olleita rakennuksia ja kuljettanut niiden rakennuskiviä mukanaan.

Kuva 4. Yleiskuvaa kuvan 3 kaivauskuopasta. Lähde on video (3).

Kuvissa 3 ja 4 näkyy osia eräästä Puma Punkun kaivauskuopasta. Pystysuoran reunan yläosassa näkyy alkuperäisen maanpinnan juuristoa ja ehkä turvetta.  Reunaa on vahvistettu kasaamalla sen päälle vähän kaivausmaata. Kaivauksessa paikalleen jätettyjä rakennuskiviä on sikin sokin ja osia pistää esiin seinämistä. Kyseessä on täytynyt olla melkoinen katastrofi, joka on voinut autioittaa alueet. Mutta mistä vyöry on lähtenyt liikkeelle – miksi ja milloin ja kuinka laaja tuho on ollut? Ehkä geologit jo tietävätkin sen.

Kuva 5. Puma Punkun kaivauskuoppaa. Lähde on Brien Foersterin video (4).

Kuvassa 5 näkyy kaivauskuopan reunaa. Ylhäällä on nykyinen maanpinta ja sen alla esiin kaivettuja mutatulvan kuljettamia rakennuskiviä ehjänä säilyneen tason päällä. Myös Perun vanhimman tyylin aika näyttäisi päättyneen melkoiseen katastrofiin, mutta millaiseen?

Kuva 6. Ilmeisesti kuumuuden aiheuttamia vaurioita. Lähde on Brien Foersterin video (5).

Egyptin tuhojälkiä

Kuva 7. Ilmeisesti kuumuuden aiheuttamia vaurioita. Lähde on Brien Foersterin video (5).

Brien Foerster osaa etsiä tuhojälkiä lukemattomilla tutkimusmatkoillaan. Kuvassa 6 näkyy vahingoittumista veistoksen jalassa ja maassa makaavan veistoksen sivussa. Kuvassa 7 on tuhojälkeä veistoksen vasemmalla puolella.

Näitä jälkiä näyttää olevan vain kappaleiden yhdellä puolella, mikä viittaa suuntavaikutukseen. Mielestäni olisi aiheellista kerätä tiedot jäljistä ja katsoa, mitä sellaisesta tietokannasta voisi päätellä.

Kuva 8. Lasittunutta pintaa Sacsayhuamanissa. Lähde on Jan Peter de Jongin video (6).

Pintojen lasittumista

Eri puolilla maailmaa on havaittu pintojen lasittumista muinaisissa rakenteissa. Monia lasittuneita kohtia on esitelty videolla (6). Antonio Zamora selvittelee videollaan (7) miten lasitusta olisi saatu aikaan ja tekee myös itse lasituskokeita.

Kivien lasittuneet pinnat on voitu saada aikaan tarkoituksella, mutta ne voivat olla myös muinaisten tuhovoimien jälkiä. Tutkimista riittää silläkin saralla.  

Kuva 9. Graniitin pintahalkeilua pylväässä Karnakissa. Lähde on  Jahannah Jamesin
video (8).

Graniitin pintahalkeilua

Kaikkein merkillisimmät löytämäni tuhon jäljet ovat Karnakissa. Ne ovat graniitin pintahalkeamat, joita näkyy kuvan 9 pylväässä. Kuvan 10 katkenneesta pylväästä näkyy, että pylvään sisus on vaaleampaa ja hienojakoisempaa kiveä. Jahannah James näyttää turhan paljon omia kasvojaan, mutta hän on tuonut poikkeuksellisen selvästi esiin kivien tärkeimpiä jälkiä.

Tuossapa olisi todella mielenkiintoinen ja tärkeä tutkimuskohde mineralogeille. Voisiko kyseessä olla geopolymeeri, jossa on pyritty graniittimaiseen ulkonäköön pinnassa, ja kemialliset kovettumisreaktiot ovat tuottaneet epätoivotun tuloksen? Arvoitukset muinaisissa kivitöissä eivät näytä olevan vähenemään päin.

Kuva 10. Graniitin pintahalkeilua katkenneessa pylväässä. Lähde on  Jahannah Jamesin
video (8).

Videot

1. How Many Lost Civilisations Have There Been?
https://www.youtube.com/watch?v=7tYXWp_HNJc

2. Another Exploration Of Ancient Puma Punku With Bonus Quadcopter Footage
https://www.youtube.com/watch?v=vh_XQ8dLheM

3. TIAHUANACO Y PUMA PUNKU (BOLIVIA) VS MACHUPICCHU Y HUAYNA PICCHU (PERU)
https://www.youtube.com/watch?v=mYiD9uZL6UU

4. Puma Punku And Tiwanaku Bolivia: Ancient High Technology Full Lecture
https://www.youtube.com/watch?v=1fOYU-3wyyE

5. Ancient Artifacts In Egypt That Egyptologists Do Not Understand
https://www.youtube.com/watch?v=SENlu34OazM

6. Vitrification of stones in antiquity
https://www.youtube.com/watch?v=9SkmQmX-J48

7. Vitrified Rocks and Stones in the Inca Vestiges
https://www.youtube.com/watch?v=x81-5SWVtUQ

8. ANCIENT TECHNOLOGY AT KARNAK w/ UnchartedX & Bright Insight
https://www.youtube.com/watch?v=GsV7dVo2EgQ

Puma Punkun arvoitukset

 30.11.2020 

 

Kuva 1. Yleiskuvaa Puma Punkusta. Lähde on Brien Foersterin video (1).

 

Boliviassa sijaitsevan Puma Punkun kivijäänteet mielestäni eroavat merkittävästi muiden tunnettujen paikkojen kuten esimerkiksi Perun ja Egyptin jäänteistä. Maassa makaa suuria kivilaattoja. Niin sanotuissa H-kappaleissa ja myös muissa kappaletyypeissä ovat leimaa antavia kerroksittaiset, suorakulmaiset tasot.

Puma Punku ja Tihuanaco (Tiwanaku) ovat läheisiä alueita. Kumpikin alue näyttää muinaisuudessa hautautuneen mutavyöryn alle.

Kuva 2. Kuuluisia H-kappaleita. Lähde on UnchartedX:n video (2).

 

Suoria kulmia

Puma Punku ja Tihuanaco ovat täynnään muinoin muotoiltuja, suoria kulmia sisältäviä kappaleita. Kaikki ehyet sisäpuoliset ja ulkopuoliset kulmakohdat ovat erittäin teräviä, ilman merkittävää pyöristämistä. Pinnat ovat usein erittäin tasaisia ja sileitä, mutta niissä esiintyy myös kuoppaisuutta ja rosoisuutta.

Kuva 3. Suoria kulmia eri tasoissa. Lähde on Joseph Davidovitsin video (4).

Kuvien 3 ja 4 pinnoissa näkyy pikku kuoppia, mutta ei minkäänlaisia työstönaarmuja tai uria. Työstöurien puuttuminen on luonteenomaista Puma Punkun kappaleille.

Kuva 4. Eikö tämä ole betonia? Lähde on Brien Foersterin video (3).

 

Geopolymeerit

Vielä muutama kuukausi sitten en ollut koskaan kuullutkaan käsitteestä geopolymeerit. Niistä näyttää toistaiseksi olevan liikkeellä melko niukasti tietoa. Olin ajatellut, että kivilajit syntyvät tuliperäisissä prosesseissa tai pitkinä geologisina ajanjaksoina irtoaineisten maakerrosten joutuessa kovaan paineeseen ja kuumuuteen. Kivien kaltaiset geopolymeerit sen sijaan voivat syntyä kemiallisissa reaktioissa, maan pinnalla ja tavallisissa lämpötiloissa. Betoni syntyy sillä tavalla, mutta sitä ei Wikipediassa yhdistetä geopolymeereihin.

Videolla (4) esiintyvä geopolymeerejä tutkiva professori Joseph Davidovits kertoo, että hänen tutkimansa Puma Punkun kivet ovat keinotekoisia geopolymeerikiviä. Tämä tarkoittaa sitä, että suunnilleen kaikki samannäköiset kappaleet olisivat keinotekoista kiveä, joka on aikanaan valettu muottiin.

Olen taipuvainen uskomaan, että professori Davidovits on oikeassa. Perusteeni ovat seuraavat:

1. Tutkimuksessa on käytetty juuri niitä tarkkoja geologian ja mineralogian tutkimusmenetelmiä, joita olen muuallakin perään kuuluttanut. On käytetty sekä optista mikroskooppia että elektronimikroskooppia ja analysoitu näytteiden alkuaineita. Tärkeä huomio ovat sisäiset ilmakuplat ja orgaanisen aineen sulkeumat.

2. Kuvasta 4 tulee minulle mieleen erittäin tuttu näkymä – muotista vapautetun betonin pinta. Videoilla näkyy myös kappaleiden rosoisuutta, joka on yksi yhteen samannäköistä kuin rapautuneissa betonikappaleissa. Myös työstöjälkien puuttuminen vahvistaa muottiin valamisen oletusta.

Arvoituksia riittää edelleen

Vaikka yksi Puma Punkun ja Tihuanacon kappaleiden arvoituksista näyttää ratkenneen, niin paljon tutkittavaa jää vielä jäljelle. Ajoitusten varmistaminen? Millaisia kemiallisia aineita on käytetty? Millaisia muotteja on käytetty, koska ne näyttävät olleen huippuluokkaa? Miten joissakin kappaleissa olevien reikärivien pienet reiät on tehty? Alueen rakennukset hajottaneen ja alueen peittäneen mutatulvan syyt ja ajoitus? Onko mutatulva autioittanut alueet? Mihin tarkoitukseen H-kappaleet on valmistettu?

Mielenkiintoinen kysymys on myös se, onko mukana myös oikeita kiviä, miten paljon niitä on ja miten ne erotetaan keinotekoisista kivistä. Valitettavasti näyttää siltä, että paikalliset asukkaat ovat tuhonneet paljon tärkeätä tietoa purkamalla muinaisia rakenteita ja siirtelemällä kiviä uusiin paikkoihin.

Teoretisoinnin vaarat

Me ihmiset näytämme olevan kovin ihastuneita teorioihin, joilla monet ilmiöt pyritään selittämään. Teoretisointi on hieno juttu, koska se tuo monet asiat parempaan hallintaan, kun kokeilujen sijaan asioita voidaan luotettavasti ennustaa laskelmien avulla.

Teoretisoinnilla on myös omat varjopuolensa. Se jäykistää ajattelua ja sokeuttaa havaintokykyä niin, että aivan ilmeisetkin asiat voivat jäädä huomaamatta. Se myös aiheuttaa pelkkää asioiden olettamista niiden tutkimisen sijaan.

Pelkkä olettaminen ilman tutkimista on vahingollista tiedon lisääntymisen kannalta. Valtavirran fyysikot olettavat, että psi-ilmiöitä ei voi olla olemassa, koska luonnonlait tunnetaan jo riittävän hyvin. Valtavirran egyptologit olettavat tiettyjen faaraoiden rakentaneen tietyt pyramidit, vaikka näyttö siitä on varsin niukka. Miksi faaraot ovat hieroglyfiteksteissään ylpeilleet muilla uroteoillaan, mutta eivät ole ylpeilleet mahtavien pyramidien rakentamisella?

Brien Foerster näyttää olettavan videoillaan monia asioita. Hän esimerkiksi oletti tietäneensä, että  Puma Punkun kivet on louhittu ja mistä ne on louhittu, vaikka siihen ei ollut riittävän luotettavia perusteita. Ei kuitenkaan kovin paha oletus, koska hän vetoaa mukanaan olleisiin geologeihin. Hän oletti Puma Punkun kappaleiden olevan työstettyjä kehittyneillä menetelmillä, vaikka työstöuria ei ollut näkyvissä ja kappaleiden betonimainen ulkonäkö oli ilmeinen.

Amatööreillä on yleisenä pulmana se, että heiltä puuttuvat riittävät perustiedot asioiden arvioimiseen, puhumattakaan tarvittavista tarkoista ja kalliista tutkimuslaitteista. Monet amatöörit ovat kuitenkin saavuttaneet hämmästyttävän pätevyyden harrastusalallaan. Meidän on syytä olla kiitollisia Foersterille ja monille muille, jotka ovat tarjoilleet meille hienoja ja tärkeitä videoita katsottaviksi.

 

Videot

1. Another Exploration Of Ancient Puma Punku With Bonus Quadcopter Footage
https://www.youtube.com/watch?v=vh_XQ8dLheM

2. The Ancient Enigmas of Puma Punku and Tihuanaco - Chapter 1: Introduction
https://www.youtube.com/watch?v=g0kf82I6ffc

3. Recent Revelations At Puma Punku In Bolivia October 2018
https://www.youtube.com/watch?v=kc2EEK29Mms  

4. Tiwanaku / Pumapunku Megaliths are Artificial Geopolymers
https://www.youtube.com/watch?v=rf9qK9QTlq0