Egyptiläisten kiviastioiden mittauksia

 

Kuva 1. Viisijakoinen 200 mm 'tuhkakuppi'. Kuvan lähde on linkin (1) artikkeli.

Kuvan 1 kaltaiset kiviastiat säännöllisine muotoineen ja ohuine seinämineen ovat uskomattomia. Samanlaisten esineiden valmistaminen olisi vaikeata jopa nykyajan tekniikalla. Mutta tästäkin esineestä puuttuu tärkeä tieto – mikä on sen mitattu valmistustarkkuus.

Kiviastioiden valmistamisen vaikeusasteesta on nyt saatu täsmällisempää tietoa, kun arkeologian harrastajat ovat järjestäneet ruukkujen mittauksia.

Ensimmäinen ruukun mittaaminen

Kuva 2. Ensimmäinen tarkasti mitattu ruukku. Kuvan lähde on video linkissä (2).

UnchartedX:n Ben van Kerkwyk teki historiaa julkaisemalla ensimmäiset tulokset graniittisen ruukun tarkoista mittauksista videollaan, linkki (2). Ruukun mittasivat ammattimaiset mittaajat Alex Dunn ja Nick Sierra. Työhön on vaikuttanut Alexin isä, insinööri ja itsekin mittaamisen ammattilainen Christopher Dunn. Mitattu ruukku hankittiin vapailta markkinoilta, joten sen alkuperä saatiin jäljitettyä vain 1930-luvulle asti (video linkissä 4). Mekaanisten mittausten lisäksi ruukun muoto tallennettiin 3D-skannauksella.

Mittaajat totesivat, että mitatun ruukun valmistustarkkuus oli parin tuuman tuhannesosan luokkaa ja esimerkiksi ulkopinnan ympyrämäisyyden tarkkuus samalla korkeudella ruukun ympäri oli hiuksen paksuuden luokkaa. Symmetrisyys pitkittäisen keskiakselin suhteen oli erittäin tarkka.

Tuuman tuhannesosa 0,0254 mm ja ihmishiuksen paksuus on Wikipedian mukaan 0,017 – 0,18 mm (0,00067 – 0,00709 tuumaa).

Sellaiseen tarkkuuteen on mahdotonta päästä silloisia käsityökaluja eli iskukiviä, putkiporausta ja hiontatyökaluja käyttäen. Kupari- ja pronssitaltoilla ei käytännössä voida työstää kovaa graniittia. Asioihin tutustuneet insinöörit ovat sitä mieltä, että ruukun työstössä on käytetty jonkinlaista sorvia.

David Mianon kommentit

Historian professori David Miano kommentoi UnchartedX:n mittausvideota videolla linkissä (3). Se on täydellinen debunkkausvideo otsikosta lähtien ja debunkkaajien vakiomenetelmiä käyttäen. Ilmeisen muotopuolien ruukkujen olemassaolo ei kumoa mitatun ruukun tarkkoja mittoja. Mianon teeseistä on hänen oma yhteenvetonsa kuvassa 3.

Kuva 3. David Mianon yhteenvetokommentit. Kuvan lähde on video linkissä (3).

Kommentoin kuvaa 3 lyhyesti:
1. Jäljitys on riittävän kauas menneisyyteen. 1930-luvulla sellaisen ruukun valmistaminen olisi ollut käytännön mahdottomuus.
2. Todella, ruukun korvakkeiden reiät taisivat olla erisuuntaiset.
3. Kyseessä on ns. truismi eli itsestään selvyys. Ja nythän tilanne on jo paranemaan päin.
4. Henkilöihin kohdistuva hyökkäys, mittaajien asiantuntemuksen ja mittaustulokset ohittaen.
5. Kyseessä on truismi.

Mielestäni Mianon olisi luotettavuutensa säilyttämiseksi pitänyt kertoa, missä nykyaikana on harrastettu graniittisten huipputarkkojen ruukkujen valmistusta ja myyntiä. UnchartedX näyttää videolla linkissä (4) nykymenetelmillä valmistetun marmoriruukun.

Mianon ja monien arkeologien harrastajien kesken vallitsee valitettava vihamielisyys, joka ulottuu myös heidän videoidensa kommentoijiin. Kumpikin leiri tulkitsee tosiasioita yksipuolisesti toista leiriä vastaan. Miano ja hänen kannattajansa takertuvat harrastajien toisinaan pitkälle meneviin väitteisiin huomaamatta sitä, miten paljon valtavirrasta sivuun jäänyttä tärkeätä tietoa harrastajat ovat tuoneet esiin.

Lisää ruukkujen mittauksia

Christopher Dunn, Alex Dunn ja Nick Sierra ovat mitanneet lisää ruukkuja. Mittauksista on UnchartedX:n video linkissä 4. Videon otsikon lyhenteelle STL on Wikipediassa selitys:

STL is a file format native to the stereolithography CAD software created by 3D Systems.

Se on siis 3D-skannauksella tuotettu tiedosto, jota käyttäen kiviesinettä voidaan katsella eri suunnista tietokoneen ruudulla.

Useiden ruukkujen monipuolisissa tarkkuusmittauksissa saatiin vahvistusta ruukkujen suurelle valmistustarkkuudelle. Kuvasta 4 näkyy, että graniittisen ruukun seinämä on niin ohut, että se on läpikuultava. Seinämän ohuus on lisännyt ruukun valmistuksen vaikeusastetta.

Kuva 4. Graniittisen ruukun seinämä on ohut. Lähde on video linkissä (4).

 Videolla linkissä (4) UnchartedX kertoo, että jo enemmän kuin kymmenen ruukkua on skannattu ja analysoitu. Tulokset epäilemättä julkistetaan jossain vaiheessa. Lisäksi on meneillään neuvotteluja museokappaleiden saamisesta mittausten piiriin.

Mittojen väliset suhteet

Insinööri Mark Qvist on tarkistellut ensimmäisen mitatun ruukun geometrisia muotoja, artikkeli linkissä (5). UnchartedX:n Ben kertoo tästä artikkelista videolla linkissä (6). Artikkelissa kerrotaan, että ruukun mittasuhteet noudattavat erittäin tarkasti matemaattisia suhteita, jotka Qvist määritti. Jopa niin tarkasti, että muotojen satunnainen valinta on täysin mahdoton.

Laskelmissa näyttelevät tärkeätä osaa ympyrän kehän suhde sen halkaisijaan (π), kultainen leikkaus (φ) ja matemaattinen lauseke √6 / 2. Qvist johti kaikki riippuvuudet artikkelissaan. Minulle kaikki näytti hyvältä siihen asti kun hän otti käyttöön 'Elämän kukka'-kuvion, josta tuli lauseke √6 / 2, joka määrittää ruukun ympyröiden halkaisijoiden sarjan. Lopetin tarkastelun siihen.

Itse en tässä vaiheessa ole tutustunut riittävästi aiheeseen, joten en ota siihen kantaa. Hiukan epäilyttää se, että käytössä on niin monia potensseja π/φ-suhteiden määrittelyissä. Selitysten moninaisuus tuo satunnaisten yhteyksien mahdollisuuden lähemmäksi. Toisaalta saatu suhteiden suuri tarkkuus vaikuttaa vastakkaiseen suuntaan.

'Pyörijä'-ruukun mittauksissa ilmeni samantyyppisiä suhteita kuin ensimmäisen ruukun mittauksessa. Näistä suhteista on varmasti tulossa paljon lisätietoja julkisuuteen.

Lisää debunkkausta

David Miano on julkaissut uuden debunkkausvideon, video linkissä (7). Videon loppupään aiheita ovat:
Precisionism
Telluric Energies and Ley Lines
Mohs Scale
Mathematical Coincidences

'Precisionism' on hyökkäys ruukkujen mittaajia vastaan ja vakuuttelua, että taitavat käsityöläiset ovat osanneet tehdä kyseiset tarkkamittaiset ruukut. Maan energioihin ja Leylinjoihin en ota kantaa. Mohsin asteikkoa Miano väittää harrastaja-arkeologien käyttävän väärin, vaikka näin ei todellisuudessa ole.

'Matemaattisissa yhteensattumissa' Miano hyökkää ruukkujen mittojen suhteita ihmetteleviä vastaan.
Arvon professorin olisi syytä huomata, että mittaukset ovat tieteen perusta ja mitä tarkempia mittaukset ovat, sitä parempi tieteelle.

Wikipediasta:
Measurement is a cornerstone of trade, science, technology and quantitative research in many disciplines.

 

Linkkejä

1. Galal Ali Hassaan: Mechanical Engineering in Ancient Egypt, Part XIII: Stone Vessels (Predynastic to Old Kingdom Periods)
https://scholar.cu.edu.eg/?q=galal%2Ffiles%2Fme_part_xiii_ijres.pdf

2. Scanning a Predynastic Granite Vase to 1000th of an Inch - Changing the Game for Ancient Precision!
https://www.youtube.com/watch?v=WAyQQRNoQaE

3. Dudes Think They Can Prove Atlantis by Measuring a Vase
https://www.youtube.com/watch?v=Wcl82hQr8xc

4. Astonishing Results! More Ancient Egyptian Granite Vases Analyzed! More STL's available.
https://www.youtube.com/watch?v=QzFMDS6dkWU

5. Mark Qvist (2023): Abstractions Set In Granite
https://unsigned.io/articles/2023_03_17_Abstractions_Set_In_Granite.html

6. Was a COMPUTER Used to Design this Artifact??
https://www.youtube.com/watch?v=Hxg5cgdOz-Y

7. When Fake Archaeology Uses Fake Science
https://www.youtube.com/watch?v=j0OMxE_D1pE

Egyptin kiviastiat.

25.11.2020

Päivitetty 28.1.2024

Kuva 1. Kiviastiavalikoima vanhassa valokuvassa. Lähde on UnchartedX:n video linkissä (1).

Kairon museossa on esillä runsaasti muinaisia kivestä valmistettuja ruukkuja ja kulhoja. Yli 40 000 astiaa on löytynyt faarao Djoserin porraspyramidin alla olevista haudoista ja käytävistä. Suomalaisen Wikipedian mukaan Djoser hallitsi Egyptiä vuosina 2667–2648 eaa. 

Astioiden sirpaleita on ollut runsaasti ja osa niistä on liimailtu kokoon ehjän näköisiksi astioiksi. En löytänyt Wikipediasta yhtenäistä esitystä näistä kiviastioista. Niitä ovat tuoneet esiin lähinnä arkeologian harrastajat.

Kuva 2. Astiavalikoima Kairon museosta. Lähde on UnchartedX:n video linkissä(2).

 

Kuva 3. Astiavalikoima Kairon museosta. Lähde on Brien Foersterin video linkissä (3).

Monia kivilajeja

Kiviastioita on esitelty Christine Lilyquistin (1995) kirjassa, linkki (4) ja mainiossa insinööri Galal Ali Hassaanin kirjoittamassa artikkelissa, linkki (5). Hassaan osaa ihmetellä muutamien esineiden erittäin vaikeata valmistettavuutta. Joidenkin astioiden/esineiden käyttötarkoitus jää arvoitukseksi kuten esimerkiksi 'tuhkakuppien' ja kolmijakoisen 'härvelin'.

Kiviastiat on valmistettu monen kovuisista kivilajeista, alkaen kalkkikivestä ja päätyen kovimpiin, mitä Egyptistä on löytynyt. Ehkä erilaiset värit ja kuvioinnit ovat aikanaan lisänneet astioiden taiteellista arvoa. Kuvan 2 vaaleat ruukut ovat ilmeisesti alabasteria, joka on yksi kalkkikiven laji.

Kairon museon selitysteksti kertoo, että kuvan 3 keskimmäinen ruukku on valmistettu korundikivestä. Korundi on Mohsin kovuusasteikolla timantin jälkeen seuraava mineraali, joten samanlaisen kulhon valmistaminen on vaativa tehtävä vielä nykyäänkin. Epäilen, että kyseessä on virheellinen kivilajin määritys. Museon selitysteksteissä kaikki ilmoitetut kivilajit pitäisi tarkistaa ammattilaisten eli geologien ja mineralogien toimesta.

Astioiden valmistustekniikka

Kuva 4. Muinaisten egyptiläisten käyttämiä käsityökaluja kiviesineiden työstöön. Vasemmalla alhaalla on kolme iskukiveä. Lähde on UnchartedX:n video linkissä (6).

Egyptologien mukaan kiviastiat on valmistettu kuvan 4 mukaisilla käsityökaluilla. Kalkkikivestä valmistettujen ruukkujen ulkopinnat on heidän mukaansa työstetty kupari- tai pronssitaltoilla. Kovista kivilajeista kuten esimerkiksi graniitista ja basaltista valmistettujen ruukkujen ulkopinta on egyptologien mukaan työstetty vielä kovemmista kivilajeista valmistetuilla iskukivillä. Astioiden sisäpinnat on koverrettu putkiporausta ja laajennusporausta käyttäen. Kaikki pinnat viimeisteltiin hiomalla käyttäen sekä kovia hiontakiviä että kovia kiteitä sisältävää hiekkaa.

Niin 1800-luvun arkeologi Flinders Petrie kuin astioihin ja niiden työstöjälkiin tutustuneet insinöörit ovat sitä mieltä, että osa astioista on valmistettu jonkinlaista sorvia hyväksi käyttäen. Muinaisegyptiläisistä sorveista ei kuitenkaan ole mitään tietoa valtavirran arkeologien keskuudessa. 

Kuva 5. Egyptiläisiä valmistamassa mm. ruukkuja käsityökaluilla. Lähde on David Mianon video linkissä (7).

Kiviastioiden valmistustarkkuus

Kiviastioiden valmistustarkkuus näyttää silmämäärin arvioiden vaihtelevan. Osa astioista on havaittavasti muotopuolia ja osa näyttää tarkkamittaisilta. Joidenkin astioiden seinämät ovat niin ohuet, että graniittikin on läpikuultavaa. Näin ohuiden seinämien valmistaminen on vaatinut käsittämättömän suurta tarkkuutta. Siksi voidaan olettaa, että myös sorvatuilta näyttävien astioiden mittatarkkuus on suuri.

Kuva 6. Sorvatun näköinen lautanen, joka tuskin on valmistettu pelkillä käsityökaluilla. Lähde on UnchartedX:n video linkissä (1).

Nyt on vihdoin saatu aikaan ruukkujen mittojen tarkistuksia. Mittaukset on tehty hyvin suurella tarkkuudella, ja – kuinka ollakaan – arkeologian harrastajien toimesta. Suunnittelen parhaillaan tarkistusmittauksista omaa blogijuttuaan.

Venäläiset tutkijat ja kokeilijat ovat onnistuneet valmistamaan yksinkertaisilla työkaluilla vakuuttavan näköisen ruukun, joka on mallinsa kanssa kuvassa 7. Lähdevideosta linkissä (8) ilmenee, että ammattikuvanveistäjältä esineen valmistaminen kesti 7 ja puoli kuukautta, viisi päivää viikossa ja 6-8 tuntia päivässä. Puolet ajasta kului työstölaitteiden suunnitteluun ja rakentamiseen. Video (8) on englanniksi puhuttuna linkissä (9).

Kuva 7. Muinainen malli ja sen nykyaikainen jäljitelmä. Lähde on video linkissä (8).

Sininen linturuukku valmistettiin kalkkikivibreksiasta, joka on pehmeähköä ja melko helposti työstettävää. Kun tästä on huomautettu, niin venäläiset ottivat haasteen vastaan ja keräsivät varoja dioriittiruukun valmistamiseen, mikä on merkittävästi työläämpi urakka.

Pari huomautusta kokeesta voidaan esittää. Kappaleeseen ei kuulunut sorvattaviksi sopivia laajoja pintoja, joten tarkkuusvertailu ei ole mahdollista. Eikä ruukkujen sisäpintoja päässyt vertaamaan. Joka tapauksessa, kunnia tutkijoille ja kokeilijoille.

 

Ajoitus on ongelma?

Kiviastiat ovat löytyneet haudoista, joten ne ovat varmuudella olleet olemassa ainakin dynastiselta ajalta lähtien. Mutta miten vanhoja ne todella ovat? On mahdollista, että ne on valmistettu paljon muinaisemmalla esidynastisella ajalla ja faaraoiden aikalaiset ovat vain löytäneet ne, eivät itse valmistaneet.

Kuva 8. Kiviastioita koskeva selitysteksti Kairon museosta. Lähde on UnchardedX:n video linkissä (6).

Joitakin Kairon museon kiviastioita on selitystekstien mukaan ajoitettu esidynastiselle ajalle. Mutta tehtiinkö dynastisella ajalla tarkkamittaisia kiviastioita myös kovasta kivestä? Professori David Miano näyttää videollaan kuvan 9, jossa on esitetty ajankohdat, joina astioita on valmistettu eri kivilajeista. Kovien kivilajien käyttö näyttää kummasti keskittyvän varhaisdynastiselle ajalle 3000-2700 eaa eli hiukan faarao Djoseria aikaisempaan aikaan.

 

Kuva 9. Kiviastioiden valmistuksen ajoituksia. Lähde on David Mianon video linkissä (7).

Kuvassa 9 ei oteta huomioon kiviastioiden valmistustarkkuutta. Veikkaisin, että myöhempinä aikoina kovista kivilajeista valmistetut astiat ovat käsityökaluilla tehtyjä.

Kaikkia kiviastioiden sirpaleita ei ole vielä taltioitu museoihin ja niiden varastoihin. Arkeologian harrastajat pääsivät itse näpelöimään ja tutkimaan näitä sirpaleita Djoserin pyramidin alla olevissa käytävissä, kuten UnchartedX:n mainiolla videolla linkissä (10) näytetään.

Kuva 10. Kiviastioiden sirpaleita käytävässä. Lähde on UnchartedX:n video linkissä (10).

 

Linkit

1. Incredible Precision Stone Jars, and other unsolved mysteries of Saqqara!
https://www.youtube.com/watch?v=7LEt8VM42PY

2. Evidence for Ancient High Technology - Part 1: Machining
https://www.youtube.com/watch?v=6KUDu40BC5o

3. Egypt 2018: Lost Ancient High Technology Artifacts In The Cairo Museum
https://www.youtube.com/watch?v=S6Y0Dzl0RCA

4. Christine Lilyquist (1995): Egyptian Stone Vessels
https://books.google.fi/books?id=tA_7DBtCjMEC&printsec=frontcover&redir_esc=y

5. Galal Ali Hassaan (2016): Mechanical Engineering in Ancient Egypt, Part XIII: Stone Vessels (Predynastic to Old Kingdom Periods)
https://scholar.cu.edu.eg/?q=galal%2Ffiles%2Fme_part_xiii_ijres.pdf

6. Full Presentation: The Tale of Two Industries! Interpreting the Evidence for Ancient Technology.
https://www.youtube.com/watch?v=ixTTvRGk0HQ

7.  Dudes Think They Can Prove Atlantis by Measuring a Vase
https://www.youtube.com/watch?v=Wcl82hQr8xc

8. Невозможный артефакт - своими руками. Альтернативным историкам не смотреть!
https://www.youtube.com/watch?v=uQqxx7ksaKc

9. Mysterious Ancient Artifact - DIY. Alternate history fans, please look away
https://www.youtube.com/watch?v=Mq2KGQajfAo

10. Rare Footage from Egypt - Ancient Machined Artifacts found deep beneath the Step Pyramid!
https://www.youtube.com/watch?v=jHK2-MoR9Fs