Egyptin kiviastiat.

25.11.2020

Päivitetty 28.1.2024

Kuva 1. Kiviastiavalikoima vanhassa valokuvassa. Lähde on UnchartedX:n video linkissä (1).

Kairon museossa on esillä runsaasti muinaisia kivestä valmistettuja ruukkuja ja kulhoja. Yli 40 000 astiaa on löytynyt faarao Djoserin porraspyramidin alla olevista haudoista ja käytävistä. Suomalaisen Wikipedian mukaan Djoser hallitsi Egyptiä vuosina 2667–2648 eaa. 

Astioiden sirpaleita on ollut runsaasti ja osa niistä on liimailtu kokoon ehjän näköisiksi astioiksi. En löytänyt Wikipediasta yhtenäistä esitystä näistä kiviastioista. Niitä ovat tuoneet esiin lähinnä arkeologian harrastajat.

Kuva 2. Astiavalikoima Kairon museosta. Lähde on UnchartedX:n video linkissä(2).

 

Kuva 3. Astiavalikoima Kairon museosta. Lähde on Brien Foersterin video linkissä (3).

Monia kivilajeja

Kiviastioita on esitelty Christine Lilyquistin (1995) kirjassa, linkki (4) ja mainiossa insinööri Galal Ali Hassaanin kirjoittamassa artikkelissa, linkki (5). Hassaan osaa ihmetellä muutamien esineiden erittäin vaikeata valmistettavuutta. Joidenkin astioiden/esineiden käyttötarkoitus jää arvoitukseksi kuten esimerkiksi 'tuhkakuppien' ja kolmijakoisen 'härvelin'.

Kiviastiat on valmistettu monen kovuisista kivilajeista, alkaen kalkkikivestä ja päätyen kovimpiin, mitä Egyptistä on löytynyt. Ehkä erilaiset värit ja kuvioinnit ovat aikanaan lisänneet astioiden taiteellista arvoa. Kuvan 2 vaaleat ruukut ovat ilmeisesti alabasteria, joka on yksi kalkkikiven laji.

Kairon museon selitysteksti kertoo, että kuvan 3 keskimmäinen ruukku on valmistettu korundikivestä. Korundi on Mohsin kovuusasteikolla timantin jälkeen seuraava mineraali, joten samanlaisen kulhon valmistaminen on vaativa tehtävä vielä nykyäänkin. Epäilen, että kyseessä on virheellinen kivilajin määritys. Museon selitysteksteissä kaikki ilmoitetut kivilajit pitäisi tarkistaa ammattilaisten eli geologien ja mineralogien toimesta.

Astioiden valmistustekniikka

Kuva 4. Muinaisten egyptiläisten käyttämiä käsityökaluja kiviesineiden työstöön. Vasemmalla alhaalla on kolme iskukiveä. Lähde on UnchartedX:n video linkissä (6).

Egyptologien mukaan kiviastiat on valmistettu kuvan 4 mukaisilla käsityökaluilla. Kalkkikivestä valmistettujen ruukkujen ulkopinnat on heidän mukaansa työstetty kupari- tai pronssitaltoilla. Kovista kivilajeista kuten esimerkiksi graniitista ja basaltista valmistettujen ruukkujen ulkopinta on egyptologien mukaan työstetty vielä kovemmista kivilajeista valmistetuilla iskukivillä. Astioiden sisäpinnat on koverrettu putkiporausta ja laajennusporausta käyttäen. Kaikki pinnat viimeisteltiin hiomalla käyttäen sekä kovia hiontakiviä että kovia kiteitä sisältävää hiekkaa.

Niin 1800-luvun arkeologi Flinders Petrie kuin astioihin ja niiden työstöjälkiin tutustuneet insinöörit ovat sitä mieltä, että osa astioista on valmistettu jonkinlaista sorvia hyväksi käyttäen. Muinaisegyptiläisistä sorveista ei kuitenkaan ole mitään tietoa valtavirran arkeologien keskuudessa. 

Kuva 5. Egyptiläisiä valmistamassa mm. ruukkuja käsityökaluilla. Lähde on David Mianon video linkissä (7).

Kiviastioiden valmistustarkkuus

Kiviastioiden valmistustarkkuus näyttää silmämäärin arvioiden vaihtelevan. Osa astioista on havaittavasti muotopuolia ja osa näyttää tarkkamittaisilta. Joidenkin astioiden seinämät ovat niin ohuet, että graniittikin on läpikuultavaa. Näin ohuiden seinämien valmistaminen on vaatinut käsittämättömän suurta tarkkuutta. Siksi voidaan olettaa, että myös sorvatuilta näyttävien astioiden mittatarkkuus on suuri.

Kuva 6. Sorvatun näköinen lautanen, joka tuskin on valmistettu pelkillä käsityökaluilla. Lähde on UnchartedX:n video linkissä (1).

Nyt on vihdoin saatu aikaan ruukkujen mittojen tarkistuksia. Mittaukset on tehty hyvin suurella tarkkuudella, ja – kuinka ollakaan – arkeologian harrastajien toimesta. Suunnittelen parhaillaan tarkistusmittauksista omaa blogijuttuaan.

Venäläiset tutkijat ja kokeilijat ovat onnistuneet valmistamaan yksinkertaisilla työkaluilla vakuuttavan näköisen ruukun, joka on mallinsa kanssa kuvassa 7. Lähdevideosta linkissä (8) ilmenee, että ammattikuvanveistäjältä esineen valmistaminen kesti 7 ja puoli kuukautta, viisi päivää viikossa ja 6-8 tuntia päivässä. Puolet ajasta kului työstölaitteiden suunnitteluun ja rakentamiseen. Video (8) on englanniksi puhuttuna linkissä (9).

Kuva 7. Muinainen malli ja sen nykyaikainen jäljitelmä. Lähde on video linkissä (8).

Sininen linturuukku valmistettiin kalkkikivibreksiasta, joka on pehmeähköä ja melko helposti työstettävää. Kun tästä on huomautettu, niin venäläiset ottivat haasteen vastaan ja keräsivät varoja dioriittiruukun valmistamiseen, mikä on merkittävästi työläämpi urakka.

Pari huomautusta kokeesta voidaan esittää. Kappaleeseen ei kuulunut sorvattaviksi sopivia laajoja pintoja, joten tarkkuusvertailu ei ole mahdollista. Eikä ruukkujen sisäpintoja päässyt vertaamaan. Joka tapauksessa, kunnia tutkijoille ja kokeilijoille.

 

Ajoitus on ongelma?

Kiviastiat ovat löytyneet haudoista, joten ne ovat varmuudella olleet olemassa ainakin dynastiselta ajalta lähtien. Mutta miten vanhoja ne todella ovat? On mahdollista, että ne on valmistettu paljon muinaisemmalla esidynastisella ajalla ja faaraoiden aikalaiset ovat vain löytäneet ne, eivät itse valmistaneet.

Kuva 8. Kiviastioita koskeva selitysteksti Kairon museosta. Lähde on UnchardedX:n video linkissä (6).

Joitakin Kairon museon kiviastioita on selitystekstien mukaan ajoitettu esidynastiselle ajalle. Mutta tehtiinkö dynastisella ajalla tarkkamittaisia kiviastioita myös kovasta kivestä? Professori David Miano näyttää videollaan kuvan 9, jossa on esitetty ajankohdat, joina astioita on valmistettu eri kivilajeista. Kovien kivilajien käyttö näyttää kummasti keskittyvän varhaisdynastiselle ajalle 3000-2700 eaa eli hiukan faarao Djoseria aikaisempaan aikaan.

 

Kuva 9. Kiviastioiden valmistuksen ajoituksia. Lähde on David Mianon video linkissä (7).

Kuvassa 9 ei oteta huomioon kiviastioiden valmistustarkkuutta. Veikkaisin, että myöhempinä aikoina kovista kivilajeista valmistetut astiat ovat käsityökaluilla tehtyjä.

Kaikkia kiviastioiden sirpaleita ei ole vielä taltioitu museoihin ja niiden varastoihin. Arkeologian harrastajat pääsivät itse näpelöimään ja tutkimaan näitä sirpaleita Djoserin pyramidin alla olevissa käytävissä, kuten UnchartedX:n mainiolla videolla linkissä (10) näytetään.

Kuva 10. Kiviastioiden sirpaleita käytävässä. Lähde on UnchartedX:n video linkissä (10).

 

Linkit

1. Incredible Precision Stone Jars, and other unsolved mysteries of Saqqara!
https://www.youtube.com/watch?v=7LEt8VM42PY

2. Evidence for Ancient High Technology - Part 1: Machining
https://www.youtube.com/watch?v=6KUDu40BC5o

3. Egypt 2018: Lost Ancient High Technology Artifacts In The Cairo Museum
https://www.youtube.com/watch?v=S6Y0Dzl0RCA

4. Christine Lilyquist (1995): Egyptian Stone Vessels
https://books.google.fi/books?id=tA_7DBtCjMEC&printsec=frontcover&redir_esc=y

5. Galal Ali Hassaan (2016): Mechanical Engineering in Ancient Egypt, Part XIII: Stone Vessels (Predynastic to Old Kingdom Periods)
https://scholar.cu.edu.eg/?q=galal%2Ffiles%2Fme_part_xiii_ijres.pdf

6. Full Presentation: The Tale of Two Industries! Interpreting the Evidence for Ancient Technology.
https://www.youtube.com/watch?v=ixTTvRGk0HQ

7.  Dudes Think They Can Prove Atlantis by Measuring a Vase
https://www.youtube.com/watch?v=Wcl82hQr8xc

8. Невозможный артефакт - своими руками. Альтернативным историкам не смотреть!
https://www.youtube.com/watch?v=uQqxx7ksaKc

9. Mysterious Ancient Artifact - DIY. Alternate history fans, please look away
https://www.youtube.com/watch?v=Mq2KGQajfAo

10. Rare Footage from Egypt - Ancient Machined Artifacts found deep beneath the Step Pyramid!
https://www.youtube.com/watch?v=jHK2-MoR9Fs